Nollakomission kaupankäyntialustat: Onko ne todellisia?

Nollakomission kaupankäyntialustat: Onko ne todellisia?

Onko nollakomission kaupankäyntialustat todella ilmaisia? Tämä kysymys nousi pinnalle, kun online-välittäjä Robinhood astui kuvioihin vuonna 2013 lupaamalla 'demokratistaa rahoitus kaikille' nollakomission osake-, ETF- ja optiokaupalla. Pian sen jälkeen markkinoille ilmestyi joukko kilpailijoita, ja nyt jopa suuret yritykset kuten Merrill Lynch ja Chase tarjoavat asiakkailleen nollakomission kaupankäyntiä.

Kuitenkin onko asiakkaiden todella mahdollista saada hyvä diili näillä niin sanotuilla 'ilmaisilla' välittäjillä, vai piileekö niiden toiminnassa kalliita lisämaksuja, jotka tekevät kaupasta kalliimpaa? Tässä on asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota online-välittäjiä käytettäessä.

Nollakomission välittäjät, kuten Robinhood, eivät peri komissiota osake-, ETF- ja optiokaupoista. Kuitenkin komissio on vain yksi osa yrityksen maksurakennetta, ja se, mitä sijoittajat oikeasti maksavat, voi vaihdella dramaattisesti välittäjästä toiseen ja jopa kaupasta toiseen.

Yksi kalleimmista kuluista on niin kutsuttu 'spread', joka tarkoittaa eroa ostohinnan ja myyntihinnan välillä. Esimerkiksi, jos sijoittaja haluaa ostaa IBM:n Nov 100 -optiota, hänen on ehkä maksettava 5 dollaria, mutta myyjä saa vain 4,80 dollaria. Tämä 0,20 dollarin ero on spread.

Äskettäin tehty tutkimus SSRN:ltä analysoi, kuinka paljon sijoittajat maksavat optiokaupoista Robinhoodilla ja muilla välittäjillä, ja tulokset ovat yllättäviä — vaikka Robinhood kiistääkin löydökset, Wall Street Journal raportoi niiden perusteella.

Tutkimuksessa kolme rahoituksen professoria teki lähes 7,000 optiokauppaa kuudella eri välitysalustalla toukokuusta kesäkuuhun — Robinhood, Fidelity, Vanguard, Charles Schwab, E*Trade ja TD Ameritrade. Heidän tietojensa mukaan keskimääräinen kaupankäynnin kustannus, eli hinta sekä osto- että myyntivaiheessa, oli huikeat 6,8 % Robinhoodilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta 100 dollarin kaupasta 6,80 dollaria meni menoihin.

Vanguardilla tilanne oli aivan toisenlainen, sillä heidän kaupankäyntikustannuksensa oli negatiivinen 0,3 %, mikä tarkoittaa, että he tarjosivat asiakkailleen merkittävästi parempia toteutushintoja.

Miksi ero on niin suuri? Robinhood hyväksyy maksun kaupankäynnin ohjaamisesta, mikä tarkoittaa, että se saa maksua ohjatakseen kauppoja tiettyihin yrityksiin toteutettavaksi. Vaikka yritys väittää, etteivät asiakkaat kärsi tästä hinnoissa, tutkimustulokset kertovat muuta. Robinhoodin kauppiaat saavat usein toteutuksia spreadin ääripäistä, kun taas Vanguardilla ja muilla välittäjillä toteutukset tapahtuvat lähempänä spreadin keskikohtaa, mikä johtaa alhaisempiin kustannuksiin.

Pitääkö tämä kuitenkaan paikkaansa kokonaisuudessaan? Yksikään analyysi ei voi perustua vain yhteen datarajaan. Vaikka Robinhoodin optiokaupat vaikuttavat olevan kalliimpia, he eivät peritä asiakkailta mitään komissioita tai maksuja. Vanguard sen sijaan perii 1 dollarin maksun jokaisesta optiokaupasta, kun taas Schwab, Fidelity, E*Trade ja TD Ameritrade perivät 65 senttiä.

Tutkimuksen tekijät havaitsivatkin, että Robinhood on itse asiassa halvin paikka käydä kauppaa optioilla, jos spread on vain 1 sentti. Kuitenkin laajemmilla spreadeilla, jotka ovat suurin osa markkinoilla olevista optioista, Fidelity tai Vanguard ovat parempia vaihtoehtoja.

Onko siis järkevää välttää nollakomission alustoja? Yksi kaupp esimerkki ei tulisi estää sijoittajia käyttämästä Robinhoodia tai muita nollakomission alustoja, jos ne ovat heille mieluisia — erityisesti, kun yritys kyseenalaistaa raportin tarkkuuden. On kuitenkin erinomainen oppitunti siitä, kuinka sijoittajien tulisi kaivautua syvemmälle otsikkohintoja ja -maksuja tarkastellessaan, kuinka paljon he todellisuudessa maksavat sijoituksen ostamisesta tai myymisestä.

Vaikka Robinhood ja muut yritykset mainostavat 'nollakomission kaupankäyntiä', se ei tule ilman kustannuksia — aivan kuten 'ilmaisten' sijoitusrahastojen vuosimaksut vähitellen pienentävät sijoittajan pääomaa. Parhaiden taloudellisten päätösten tekemiseksi on tärkeää opetella, ylittävätkö sijoituksen piilokustannukset sen alhaiset maksut.